Esimerkkejä koulutussisällöistä

UIMAHALLIHYGIENIA TEORIASSA JA KÄYTÄNNÖSSÄ

Uimahalli on yksi vaativimmista siivouskohteista. Uimahalliympäristössä on lämpöä, kosteutta ja ihmisperäisestä likaa eli kaikkea, mitä bakteerit tarvitsevat elääkseen ja lisääntyäkseen. Uimahallityöntekijältä vaaditaan paljon tietoa, taitoa ja opitun teorian soveltamiskykyä, jotta toimintaympäristö pysyy hygieenisenä ja turvallisena. Pintapuhtausmittauksilla varmistettu siivouksen lopputulos tarjoaa faktatietoa kosteiden tilojen hygieniatasosta kaikille osapuolille hallihenkilökunnasta terveysviranomaisiin.

Koulutuksen tavoite on perehtyä uimahallien ja muidenkin märkätilojen puhtauden hallintaan tutkimusten valossa. Päivän aikana käydään läpi uimahalliprojekteissa opittuja asioita ja määritetään pintapuhtautta ennen ja jälkeen siivouksen. Pintoja tarkastellaan myös UV-lampun valossa. Aiheisiin paneudutaan sekä tutkimuksen että käytännön näkökulmasta.

SIIVOUSKEMIAA TEORIASSA JA KÄYTÄNNÖSSÄ

Koulutuksen tavoite on perehtyä lian ja siivousaineiden kemiaan sekä puhdistusaineiden tuote- ja käyttöturvallisuustietoihin. Toisena päivänä laitetaan hihat heilumaan ja tehdään useilla eri pintamateriaaleilla monenlaisia likaamis- ja puhdistamistestejä. Koulutus soveltuu kaikille puhtausalan ammattilaisille, niin vanhoille konkareille kuin vasta alalle tulleillekin. Opettajat ja kouluttajat saavat vinkkejä omaan opetukseensa ja vastaavasti siivoustyön johto saa tukea aine- ja menetelmävalintojen tekemiseen sekä uuden työntekijän perehdyttämiseen. Kurssilta saa tömäkkää potkua myös käytännön siivoustyöhön.

PUHTAUDEN KULMAKIVET KEITTIÖYMPÄRISTÖSSÄ

Puhtaus ei ole aina sitä, miltä silmämääräisesti arvioituna näyttää. Se on tullut selvästi esille monissa ennen ja jälkeen siivouksen eri toimitiloissa tehdyissä pintapuhtausmittauksissa. Keittiöympäristössä, jos missä, pintojen on oltava puhtaita näkyvästä liasta, mutta korkea hygieniataso edellyttää myös näkymättömän bakteerilian poistamista. Siivouskäytäntöjen tueksi ja riittävän puhtauden varmistamiseksi tarvitaan sekä hygieniamittauksia että tutkittua tietoa puhdistamisen lopputulokseen vaikuttavista tekijöistä. Pintapuhtausmittauksilla varmistettu siivouksen lopputulos tarjoaa faktatietoa keittiötilojen hygieniatasosta koko henkilökunnalle.

Päivän tavoite on tutustua tutkimusten valossa keittiötilojen hygieniavaatimuksiin ja puhtauden laadunseurantaan. Aiheisiin paneudutaan sekä tutkimuksen että käytännön näkökulmasta. Päivän aikana etsitään nykyaikaisia siivoustyömenetelmiä, joilla saavutetaan hygieniavaatimusten mukaista puhtautta. Lisäksi koulutuksessa tutustutaan pintapuhtauden arviointiin UV-lampun valossa.

PUHTAUDEN MONET HAASTEET

Päivät sisältävät neljä kolmen tunnin luentoa siivouksella aikaansaadusta puhtaudesta, sen seurannasta ja puhtauden tuottamisen tulevaisuuden näkymistä.

Ensimmäisen päivän luentojen aiheet ovat kuivissa ja kosteissa tiloissa tehdyt tutkimukset ja niiden hyödyntäminen käytäntöön. Toisena päivänä tutustutaan puhtauden mittausmenetelmiin ja luodaan katsaus alan uusimpiin innovaatioihin.

SISÄILMA SIIVOUKSELLA PAREMMAKSI

Hyvä sisäilma on meille kaikille tärkeä terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Sisäilman laatuun vaikuttavat sekä kiinteistön rakenteelliset että käyttäjistä aiheutuvat tekijät, joista yksi tärkeimmistä on tilojen siivottavuus. Siivottavuuden helppous määräytyy suurelta osin jo suunnittelu- ja rakennusvaiheessa, mutta myös me käyttäjät voimme vaikuttaa sisäilmaan joko edesauttamalla tai hankaloittamalla siivousta. Koulutuksessa perehdytään työympäristön sisäilmaston laadun taustatekijöihin ja moniin sisäilmatutkimuksiin siivouksen näkökulmasta.

MITATTUA PUHTAUTTA

Siivouksen laatua on perinteisesti totuttu arvioimaan visuaalisesti eli tarkastellaan näkyvissä olevaa irtolikaa, tahroja tai pölyä. Tällainen arviointi on tarpeellista, mutta subjektiivisena menetelmänä ei yksinään kovin luotettavaa. Tutkimusten mukaan siivouksella on suuri merkitys sekä tilassa työskentelevien terveyteen ja hyvinvointiin että työn tuottavuuteen. Näin ollen on varsin perusteltua arvioida siivouksen laatua myös objektiivisin keinoin.

Pintapuhtauden ja hygienian määrittämisessä voidaan käyttää useita erilaisia visuaalista arviointia tukevia ja mahdollisesti sen korvaavia konkreettisia mittaustapoja. Menetelmät sopivat niin koulu-, päiväkoti-, toimisto- kuin uimahalli- ja sairaalasiivouksenkin laadun seurantaan. Mittaamalla saadaan selville esimerkiksi orgaanisen lian, kasvukykyisten bakteerien ja pinta-pölyn määrä sekä sisäilmassa leijuvien erikokoisten hiukkasten lukumäärä. Tuloksia voidaan verrata olemassa olevien standardien ja ohjearvojen lisäksi puhtausalalla tehtyjen muiden tutkimusten tuloksiin. Koulutuksessa perehdytään tällä hetkellä siivouksen laadun seurannassa käytettäviin puhtauden arviointimenetelmiin.

TEKNOLOGIAKEHITYS PUHTAUSALAN NÄKÖKULMASTA

Viime vuosien huima teknologiakehitys on tuonut uusia tuotteita myös puhtausalalle. Itsepuhdistuvan ikkunalasin käyttö yleistyy ja mikrokarhennetut tai likaa hajottavat keraamiset laatat valitaan yhä useammin peruskorjattujen tai uusien märkätilojen lattiamateriaaleiksi. Veden pesuaineeksi muuttavat siivouskoneet ja hopeaioneja sisältävät antibakteeriset siivousvälineet ovat aiheuttaneet jopa hämmennystä metallisaippuoista ja sähköisesti toimivista desinfektio-aineista puhumattakaan. Tule kuulemaan, mihin nämä puhtausalan huipputeknologiatuotteet perustuvat.

Luennolla käsitellään mm. seuraavia aihepiirejä:
Lootuskukkapinta ja titaanidioksidi siivoustyön helpottajina
Veden poolisuutta hyödynnetään myös siivouskoneissa
Bakteerien tuhoamisen monet keinot
Ruostumaton teräs hajunpoistajana

Takaisin Koulutukset-sivulle